maanantai 9. tammikuuta 2012

Seisten he osoittivat suosiotaan

Katselin tänään Areenasta Adelen keikan Royal Albert Hallissa. Adele on myynyt aivan älyttömästi levyjä ja tekee ilmeisesti myös omat biisinsä. Adele ei paljon lavalla liiku tai ole kovin ilmeikäs (vaikkakin rento ja kotonaan), mutta nykyään pinnalle pääsee enää aika harvoin nimenomaan hienon äänen vuoksi ja tällainen artisti on todella virkistävä kaiken maailman pussycatdollssien seassa. Tanssijatkin ovat kyllä kivoja, mutta Adele on loistava esimerkki siitä, kuinka nimenomaan äänellä voi tulkita musiikkia ja minuun kyllä vetoavat nämä herkistelyballadit. Pakko myöntää.

Mutta se mikä minuun vetoaa vieläkin enemmän on se kun ne 8000 Royal Albert Halliin mahtuvaa ihmistä vetävät ”Someone Like You” -biisin kertsiä ja nousevat sitten seisovilleen aplodeeraamaan herkistyneelle Adelelle. Siinä kohtaa nielen aina palaa kurkusta. Enkä todella siis vain Adelen konsertin yhteydessä vaan myös esimerkiksi elokuvassa Loisto (ihan mahtava leffa!) tai Oscar-gaalassa elämäntyöoscaria jaettaessa tai ihan vaikka joku x-factorin parhaat palat aiheuttaa saman reaktion. Se kun yleisö nousee seisten osoittamaan kunnioitustaan on aina saanut minut itkemään, enkä osaa sitä sen kummemmin selittää. Ehkä esiintyminen on vain niin lähellä sydäntäni ja ehkä itseltänikin salaa haaveilen siitä, että jonain kauniina päivänä ihmiset soisivat sellaisen kunnianosoituksen minullekin. En kyllä uskaltaisi sellaista ääneen toivoa. Salaa vain.

Adelen mikki muuten näyttäisi olevan Sennheiserin SKM 2000 -sarjaa. Ne ovat sellaisia kahdeksansadan euron mikkejä. Olisipa kiva joskus kokeilla. Siitäkin salaa haaveilen. Ainakin Adele kuulostaa sillä hyvältä, mutta voipi olla, että Adele kuulostaisi hyvältä millä mikillä hyvänsä.


 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti